Sosiaalidemokraattinen näyteikkuna

Årdalin teollisuusyhteisöstä tuli modernin Norjan symboli toisen maailmansodan jälkeen. Årdal muuttui muutamassa vuodessa harvaan asutusta maalaisyhteisöstä pieneksi kaupungiksi, joka ympäröi Årdal Verk -alumiinitehdasta.
Årdalin alumiinitehtaan rakentaminen aloitettiin vuonna 1941. Tarkoituksena oli tukea saksalaisten sotaponnisteluja. Norjan hallitus takavarikoi Årdalin keskeneräisen tehtaan vuonna 1945. Tehdas rakennettiin valmiiksi ja tuotanto aloitettiin vuonna 1948.
Energiavaltainen teollisuus, alumiiniteollisuus mukaan lukien, oli tärkeä osa sodanjälkeistä sosiaalidemokraattista modernisaatiohanketta. Aikakautta leimasi integroitu suunnittelu, jossa energiansaantia, teollistumista ja aluepolitiikkaa käsiteltiin kokonaisuutena. Tämä synnytti tunnusomaisen ilmiön Norjan asutusrakenteessa: pieniä syrjäisiä kyliä, jotka ovat täysin riippuvaisia energiavaltaisista metallinsulattamoista.

Øvre Årdalin alumiinitehdas vuonna 1948. Teollisuus- ja maalaisyhteiskunta yhtyivät, kun alumiinitehdas avattiin.
Norjan tieteen ja tekniikan museo.

Insinöörinä Årdal Verk -tehtaassa

Sodan jälkeiset vuodet olivat insinöörien kulta-aikaa Norjassa. Teollistuminen ja sähköistäminen olivat keskeisessä asemassa työväenpuolueen suunnitelmissa maan modernisoimiseksi. Insinööreillä oli ensiarvoinen tehtävä muutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Vuonna 1916 syntynyt Ole Georg Gjøsteen valmistui kemisti-insinööriksi 1939. Hän työskenteli Årdal Verkin apulaisinsinöörinä 1946-1949 ja palasi Årdalstangenin tehtaaseen yli-insinööriksi 1955.

"Årdalin täytyy olla insinöörien unelma. Årdalin insinöörit myönsivät auliisti, että houkuttelevampaa tehtävää oli vaikea keksiä. Heillä oli raaka-aineet tulevaisuuden suureen elinkeinoon, jolla saattoi myös ansaita paljon valuuttaa, ja lisäksi heillä oli vielä mahdollisuus rakentaa kaksi ihastuttavaa teollisuusyhteisöä alusta alkaen. Mitä muuta he olisivat voineet toivoa?"
("Årdalin jättiläistehdas" Aktuell, nro 12, 1948)