Sosiaalidemokraattinen näyteikkuna

Årdalin teollisuusyhteisöstä tuli modernin Norjan symboli toisen maailmansodan jälkeen. Årdal muuttui muutamassa vuodessa harvaan asutusta maalaisyhteisöstä pieneksi kaupungiksi, joka ympäröi Årdal Verk -alumiinitehdasta.
Årdalin alumiinitehtaan rakentaminen aloitettiin vuonna 1941. Tarkoituksena oli tukea saksalaisten sotaponnisteluja. Norjan hallitus takavarikoi Årdalin keskeneräisen tehtaan vuonna 1945. Tehdas rakennettiin valmiiksi ja tuotanto aloitettiin vuonna 1948.
Energiavaltainen teollisuus, alumiiniteollisuus mukaan lukien, oli tärkeä osa sodanjälkeistä sosiaalidemokraattista modernisaatiohanketta. Aikakautta leimasi integroitu suunnittelu, jossa energiansaantia, teollistumista ja aluepolitiikkaa käsiteltiin kokonaisuutena. Tämä synnytti tunnusomaisen ilmiön Norjan asutusrakenteessa: pieniä syrjäisiä kyliä, jotka ovat täysin riippuvaisia energiavaltaisista metallinsulattamoista.

Øvre Årdalin alumiinitehdas vuonna 1948. Teollisuus- ja maalaisyhteiskunta yhtyivät, kun alumiinitehdas avattiin.
Norjan tieteen ja tekniikan museo.

Insinöörinä Årdal Verk -tehtaassa

Sodan jälkeiset vuodet olivat insinöörien kulta-aikaa Norjassa. Teollistuminen ja sähköistäminen olivat keskeisessä asemassa työväenpuolueen suunnitelmissa maan modernisoimiseksi. Insinööreillä oli ensiarvoinen tehtävä muutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Vuonna 1916 syntynyt Ole Georg Gjøsteen valmistui kemisti-insinööriksi 1939. Hän työskenteli Årdal Verkin apulaisinsinöörinä 1946-1949 ja palasi Årdalstangenin tehtaaseen yli-insinööriksi 1955.

"Årdalin täytyy olla insinöörien unelma. Årdalin insinöörit myönsivät auliisti, että houkuttelevampaa tehtävää oli vaikea keksiä. Heillä oli raaka-aineet tulevaisuuden suureen elinkeinoon, jolla saattoi myös ansaita paljon valuuttaa, ja lisäksi heillä oli vielä mahdollisuus rakentaa kaksi ihastuttavaa teollisuusyhteisöä alusta alkaen. Mitä muuta he olisivat voineet toivoa?"
("Årdalin jättiläistehdas" Aktuell, nro 12, 1948)

Tulevaisuuden yhteiskunta

Pienistä Årdalin kaltaisista teollisuuskaupungeista tuli Norjan uuden ajan symboli. Årdalin oli tarkoitus olla modernin sodanjälkeisen Norjan tärkeimpien ominaisuuksien laboratorio. Årdal oli tarkoitettu "yhteiskunnalliseksi kokeeksi, jonka avulla kartoitettaisiin tuntematonta maata", kuten hallitus asian ilmaisi vuonna 1946. Årdalin alumiinitehdas tuottaisi vaurautta ja materiaalista hyvinvointia kaikille.

350 metriä pitkät elektrolyysihallit Øvre Årdalissa vuonna 1948. Norjan tieteen ja tekniikan museo.

Työskentely tehtaalla

 - kuumuutta, nokea ja uurastusta

Årdal Verk ei aina ollut unelmatyöpaikka. Elektrolyysihalleissa työskentelyä leimasivat kuumuus, noki, uurastus ja hiki. Varsinkin alkuvuosina työ vaaransi työläisten terveyden. Monet saivat astman tai muita terveysongelmia. Vuorot oli järjestetty siten, että työläisillä oli toisinaan 57 tunnin työviikkoja, jolloin vapaa-aikaa ei juuri jäänyt.
 

Tunneli Tyan voimalassa, joka tuotti sähkövoimaa Årdal Verk -tehtaalle, 1948. Norjan tieteen ja tekniikan museo. 

"Muistan, että jos tuli portille vuoronvaihdon aikaan, työläisistä näkyivät vain silmänvalkuaiset. Se oli vaikuttavaa. He näyttivät vuoron päätyttyä ihan nokikolareilta. Totuimme kumma kyllä näkemään heidät sellaisina. Oli myös tavallista, että ihmiset sairastuivat. Tajusimme vasta myöhemmin, miten pahasti asiat olivat olleet."

(Tuntematon työntekijä)

Alumiiniharkoista keittiöihin

Årdalin alumiinitehdas tuotti puolivalmista alumiinia, josta valmistettiin eri tuotteita muissa tehtaissa. Alkuvuosina suurin osa alumiinista vietiin ulkomaille. Auto- ja lentokoneteollisuus kulutti paljon alumiinia. Norjassa alumiinista valmistettiin esimerkiksi Høyangin keittiövälineitä, kattiloita ja pannuja.  

Alumiiniharkkoja, 1948. Norjan tieteen ja tekniikan museo.

Alumiinisten keittiövälineiden mainos.  Norjan tieteen ja tekniikan museo.

Vapaa-aika Årdalissa

Monet Årdalin kulttuuri- ja vapaa-ajanharrastuksista toisen maailmansodan jälkeen olivat ÅSV:n ammattiliittojen käynnistämiä. Årdaliin rakennettiin urheilukenttiä ja kokoontumispaikkoja sekä perustettiin eri järjestöjä. ÅSV osallistui merkittävästi urheilukenttien ja kokoontumistilojen rakentamiseen ja tuki kulttuuriharrastuksia.

Tehdas ja kaupunki olivat yhtä

Alumiinitehdasta ja Årdalin kaupunkia ei voi erottaa toisistaan. "Tehdas oli Årdal, ja Årdal oli tehdas." Erityisesti alkuvuosina yritys hallitsi kaupunkisuunnittelua ja -kehitystä. Yrityksellä oli myös kansallista merkitystä. Se oli elintärkeä hallitukselle, joka tarvitsi kipeästi ulkomaan valuuttaa.

Årdal, 1948. Norjan tieteen ja tekniikan museo.

Uuunit poistuvat käytöstä

Årdalin alumiinitehdas on yhä toiminnassa. Se työllistää noin 800 henkeä ja tuottaa noin 180 000 tonnia alumiinia vuodessa. Saasteet ja viime vuosina alentunut tuotanto ovat himmentäneet unelman idyllisyyttä. Sähkövoiman mittava käyttö saastuttavan teollisuuden energianlähteenä on aiheuttanut keskustelua.

Elektrolyysihallien rakennus vuonna 1948. Norjan tieteen ja tekniikan museo. 

"Kukaan ei voi pysäyttää tulevaisuutta. Uusi tekniikka ja uusi tieto muuttavat työvoimatarpeita tulevaisuudessa. Haaste on siinä, miten tähän kehitykseen vastataan. Kun Hydron Årdalin tehtaat luopuvat asteittain Söderberg-uunien käytöstä, kehitys on saavuttanut vanhan loistavan teknologian. Nämä uunit ovat hyödyttäneet paikallista yhteisöä ja koko yhteiskuntaa vuosikausia."
(Pääministeri Jens Stoltenberg: "Vahvempi Årdal", Dagbladet, 2. maaliskuuta 2006.)

• 1941: Saksan miehitysviranomaiset perustavat Nordagin (Nordische Aluminium Aktiengesellschaft). Yritys alkaa rakentaa alumiinitehdasta Årdaliin
• 1945: Norjan hallitus takavarikoi keskeneräisen Årdalin tehtaan 
• 1948: Tuotanto aloitetaan ensimmäisessä elektrolyysihallissa
• 1951: Norjan parlamentti päättää rakennuttaa uuden alumiinitehtaan Sunndalsøraan. Yritys muuttaa nimensä muotoon Årdal og Sunndal Verk (ÅSV)
• 1963: Täysin valmiissa ÅSV:ssa on 3100 työntekijää, ja sen kokonaistuotanto on 165 000 tonnia. ÅSV on Länsi-Euroopan suurin alumiinitehdas
• 1966: Kanadalainen alumiiniyritys Alcan ottaa haltuunsa 50 % ÅSV:n osakkeista. Norjan hallitus saa hyvitykseksi 1,1 miljoonaa Alcanin osaketta. Alcanin Høyangin tehdas ja puolet Nordisk Aluminiumsindustrista Holmestrandissa yhdistyy ÅSV:n kanssa
• 1974: Alcan luopuu ÅSV:n osakkuudesta
• 1986: ÅSV yhdistetään Norsk Hydroon nimellä Hydro Aluminium AS
• 2006: Primaarialumiinin tuotantoennätys Årdal Verkissä: 228 000 tonnia. Yrityksessä on 1080 työntekijää
• 2007: Söderberg-uunien Å3-linja lopetetaan Årdal Verkissa. Alumiinin tuotantoa jatketaan kahdella olemassa olevalla prebake-linjalla Årdalissa. Primaarialumiinia tuotetaan 180 000 tonnia vuodessa ja työntekijöitä on noin 800

Kemianinsinööri Ole Georg Gjosteen

• 1916: Ole Georg syntyy
• 1939: Ole Georg valmistuu kemisti-insinööriksi
• 1946-49: Ole Georg työskentelee apulaisinsinöörinä Årdal Verkissä
• 1955: Ole Georgista tulee Årdalstangenin tehtaan yli-insinööri